Tehtaan erikoisosaamista ovat sabluunakoristelu ja keramiikan maalaaminen itse kehitetyillä taidelasitteilla. Pentik Studio -keramiikka koristellaan käsin erilaisia apuvälineitä ja maalauksellisia tekniikoita käyttäen, mutta käsityötä tehdään monen muunkin tuotteen kohdalla. Esimerkiksi Kivi-astioiden kuviointi maalataan jokaiseen astiaan täysin käsin. Haave-, Saaga- ja Posio- sarjojen kuviot taas luodaan astioihin sabluunan avulla. Käsin tehdään myös keraamisia koristeita sekä taidetta.

Keramiikkatehtaan työntekijät ovat antaneet nimet kaikille koneille. Esimerkiksi eräs koneista nimettiin aluksi Toivottomaksi, sillä se ei toiminut kuten toivottiin. Myöhemmin se kuitenkin ryhdistäytyi ja nimi muutettiin Toivoksi. Pertti nimettiin tehtaalla paljon vierailleen sähkömiehen mukaan. Tuorein tulokas on nimeltään Impi.

Jämäkkä kädenpuristus ja yhtäkkiä tehdasrakennus tuntui niin suurelta, että ulos ei meinannut omin voimin löytää. Vuosi oli 1986, sylissä vuoden ikäinen tytär ja povitaskussa uunituore työpaikka Pentikillä. Sittemmin työvuosia on kertynyt yli kolmen vuosikymmenen edestä ja tehdaskin laajentunut useaan otteeseen. Outi Mursun urapolku on mutkitellut korvanliitosta lasittamiseen ja lopulta studiokoristelijaksi. Kun aamu alkaa, napsauttaa Outi radion päälle ja sukeltaa värien ja kuvioiden maailmaan. Pöytä notkuu sapluunoista ja koristeluväreistä, kokeneet kädet työstävät tasaiseen tahtiin kauniista vieläkin kauniimpaa. Lukuisten työvaiheiden jälkeen koittaa totuuden hetki, kun uunin luukku vihdoin avataan ja värit ovat syttyneet lopulliseen loistoonsa.

Kun vanhempi mallimestari oli opettanut Jani Kämäräiselle suurin piirtein kaiken minkä osasi, oli hänellä vielä yksi neuvo jäljellä. Muodontajusta ja teknisestä taituruudesta huolimatta jokainen mallimestari on nimittäin aika ajoin umpikujan edessä. Suunnittelijan huima idea tuntuu luonnonlakien vastaiselta, käytännössä mahdottomalta toteuttaa. Silloin pulma pitää vain sujauttaa korvan taakse ja odottaa kaikessa rauhassa, että alitajunta raksuttaa ratkaisun. Janilla se kuningasidea välähtää parhaiten kalastaessa ja Lapin luonnosta nauttiessa. Taitavasta mallimestarista onkin sukeutunut intohimoinen kalamies, tai ehkä juuri toisin päin. Ja kun pähkinä on ratkaistu, työstää Jani suunnittelijan ideasta kipsimallin, keraamisen prototyypin ja lopulta äitimuotin, sen kaikkien muottien muotin.

Sukunimen perusteella ei liene kovin yllättävää mistä Pekka on kotoisin. Tarkkaan ottaen Pekka Posio on kuitenkin paluumuuttaja, sillä hän palasi Rovaniemeltä vuonna 2006 kotikyläänsä rakentamaan Pentikäisten uutta taloa. Talosta tuli sen verran onnistunut, että Pekka houkuteltiin hommiin Pentikin puuverstaalle, siihen aivan tehdasrakennuksen kylkeen. Verstaalla Pekka rakentaa myymälöiden kalusteita, kaapeista ja pöydistä paanuseinäkkeisiin. Erityisen hyvin hänellä on hyppysissään uuden ja vanhan yhdistäminen. Ajan patinoimasta ikkunankarmista syntyy Pekan käsissä oiva tilanjakaja ja vanhoista lattialankuista myymälään jykevä pöytä. Kun uusi saa rinnalleen vanhaa, syntyy samalla jotakin omaperäistä ja aitoa.